Työntutkimuksen ensiaskeleet Relicompilla otettiin jo vuonna 2011, jolloin menetelmäkehittäjä Toni Korpela kouluttautui työntutkimuksen ammattilaiseksi. Sekuntikellon kanssa tuotannossa kulkeva työntutkija herätti aluksi työntekijöissä hämmennystä ja epätietoa. Kysymys ”Tutkitaanko tässä minun työpanostani?” tuli tutuksi tutkimusten aikana. Työntutkimusten tavoite Relicompilla ei kuitenkaan ole yksittäisen työntekijän seuraaminen, vaan kyseessä on nimenomaan työhön ja tuotteeseen liittyvien ongelmien löytäminen. Ensireaktioiden jälkeen työntutkija on saanut tuotannossa tervetulleen vastaanoton.
Tutkimuksia on opittu tekemään ja käyttämään nimenomaan kehityksen työkaluna. Monesti seurauksena on entistä mielekkäämpi, helpompi ja tehokkaampi työvaihe.Vuosien varrella tutkimuksia kohdistettiin erityisesti tuotteisiin, joissa sille oli selkeä tarve. Tutkimusta tarvitaan esimerkiksi silloin, kun tuotteella havaitaan olevan järjestelmässä väärä valmistusaika. Toisaalta tarve tulee monesti esiin myös tuotannossa, jos esimerkiksi työssä tai siihen liittyvässä apuvälineessä koetaan olevan ongelmia.
Jokaisesta tutkitusta työstä kirjataan raportti, josta voidaan helposti huomata, mihin osuuteen työssä on kulunut eniten aikaa. Tällöin myös kehitystoimenpiteet on luonnollista kohdentaa niihin osuuksiin. Raporteista selviää myös, sisältääkö työ turhia työvaiheita, jotka voitaisiin toteuttaa toisin tai jopa poistaa. Tällä tavoin tuotetta jalostavan työn tekeminen lisääntyy ja alun perin suunniteltu työaika saattaa riittää, vaikka ennen toimenpiteitä sitä ei olisi ollut riittävästi.
Hyvien tulosten innoittamana Relicomp päätti tehdä työntutkimuksia vielä entistäkin järjestelmällisemmin vuoden 2019 aikana. Työntutkimuksia aiemmin tehnyt Toni koulutti aiheeseen Tero Alakosken. Tutkimuksissa kävi kuitenkin nopeasti ilmi, että Teroa tarvittiin tutkimuksissa nousseiden kehitystarpeiden eteenpäin viemiseen. Tuotekehittäjänä Tero keskittyikin niihin, jolloin työntutkimukseen tarvittiin jälleen lisäresursseja. Tuotannosta apuun löytyivät Sami Latva-Krekola sekä Kimmo Koivuluoma, jotka Tonin kouluttamina ja Teron organisoimina aloittivat järjestelmällisen työntutkimuksen useilla osastoilla. Tavoitteena oli löytää kehitystarpeita mahdollisimman monesta tuotteesta sekä yleisesti osastojen menetelmistä ja välineistä. Näiden lisäksi tärkeää on, että tuotteiden oikeat valmistusajat saadaan järjestelmään. Näin jokaisen työvaiheen kuormitus saadaan vastaamaan todellisuutta.
Sekä Sami että Kimmo ovat havainneet työntutkimuksessa esille tulleita epäkohtia ja ongelmia, joita ei ehkä muuten havaittaisi koskaan. Molemmat ovat kokeneet työntutkimuksesta saadut hyödyt merkittäviksi. Kimmo toteaa, että on ollut hienoa löytää tekemisestä kehityskohtia, joilla työskentelyä voidaan helpottaa. Lisäksi Kimmon mielestä on tärkeää, että työntutkimuksen madaltaa työn parhaan asiantuntijan, eli itse työn tekijän, kynnystä kertoa omasta mielestään tuotteeseen tai työvaiheeseen liittyvistä ongelmista.
Sami kertoo, että erityisesti syvävetoon liittyvissä tutkimuksissa on noussut esiin työkalujen ongelmia. Niitä korjaamalla saadaan sekä työn tekemistä mielekkäämmäksi että tuotteiden laatu entistä paremmalle tasolle. Sami on havainnut tarvetta myös erilaisille apuvälineille ja kuljetuslavoille, joita tuotannon avuksi on jo valmistettukin. Työntekijöiltä Sami on saanut hyvää palautetta siitä, että järjestelmien työajat saadaan realistisiksi.
Työntutkimus on siis havaittu tärkeäksi osaksi Relicompin tuotantoa ja tuotteiden kehitystä, minkä vuoksi sitä tullaan jatkamaan järjestelmällisesti osastoittain. Tärkeää on myös se, että esiin nousseita kehityskohteita viedään eteenpäin ja seurataan. Ihannetilanteessa työntutkimuksen avulla havaittuun kehityskohtaan löydetään oikeat toimenpiteet, joiden myös seuraava työntutkimus osoittaa olleen tarpeellisia ja onnistuneita.