Relicompilla on jo pitkään tehty töitä kestävän kehityksen ja ympäristön eteen ISO 14001 -ympäristöjohtamisen järjestelmän avulla. Ympäristönäkökohdat on tunnistettu ja mittarit niiden seurannalle ovat olemassa, ja näiden parantamiseksi on myös luotu viisivuotinen ympäristöohjelma. Kevään korvilla Relicompissa otettiin asiaan liittyen uusi, iso harppaus ja selvitettiin, millainen yrityksen hiilijalanjälki on.
Hiilijalanjäljen laskemiseen Relicompin laatu- ja projektipäällikkö Katri Rientamo sai kaivattuja lisävoimia energia- ja ympäristötekniikan insinööriksi tänä keväänä valmistuvalta Henna Niemeltä. Opinnäytetyönsä Relicompille tehneen Niemen työn tarkoitus oli laskea Relicompin hiilijalanjälki ja löytää työkalu, jolla hiilijalanjälkeä voidaan seurata jatkossa vuosittain. Laskennan perusteena käytettiin Greenhouse Gas (GHG) -protokollaa.
”Kun yrityksen hiilijalanjälki on laskettu, on mahdollista tunnistaa kehityskohteita ja suunnitella toimenpiteitä, millä hiilijalanjälkeä voidaan pienentää”, toteaa Rientamo.
Relicompin laskuri kunnossa
Yleensä hiilijalanjälki ilmoitetaan liikevaihtoon verraten. Relicompilla kuitenkin huomattiin, että pelkkä liikevaihtoon peilaaminen ei ole aina vertailukelpoinen, sillä taustalla olevat materiaalikustannukset vaikuttavat puolestaan liikevaihtoon merkittävästi.
”Päätimme verrata hiilijalanjälkeä myös tehtyihin työtunteihin, eli paljonko hiilijalanjälkeä Relicomp käytännössä tuottaa yhdellä tehdyllä työtunnilla. Tämä lukema on kasvun vuosinakin mahdollisesti paremmin vertailukelpoinen”, avaa Rientamo.
Lain mukaan hiilijalanjäljen laskemiseen liittyvät vaatimukset tulevat Relicompin kokoisille yrityksille vasta vuonna 2026. ”Opinnäytetyön ansiosta Relicompilla on jo nyt sopiva laskuri, millä voidaan vuodesta toiseen seurata hiilijalanjälkeä ja peilata lukemia edellisvuoden tuloksiin”, Niemi kuvailee.
Tulokset kertovat oikeasta suunnasta
Relicompin tulokset monella mittarilla ovat jo hyviä, mutta toki tekemistä riittää jatkossakin. Relicompin tuottamista päästöistä ylivoimaisesti suurin on tällä hetkellä sähkö. Sähkötrukit ovat olleet käytössä jo pitkään, uusi konekanta ja esimerkiksi LED-valoihin siirtyminen madaltavat sähkönkulusta jo niin, että siitä tinkiminen on hankalaa, mutta varmasti mahdollista. Samoin Relicompin jäteprosentit esimerkiksi maaleissa ja metalleissa ovat jo hyvällä tasolla, mutta niitä halutaan edelleen kehittää.
Niemen urakkaa hankaloitti se, ettei hiilijalanjäljen laskemiseen ei ole vain yhtä oikeaa tapaa. Relicompilla lähdettiin heti alusta saakka laskemaan todellisiin päästöihin ja kulutukseen perustuvaa hiilijalanjälkeä. ”Yritysten laskelmat eivät ole vertailukelpoisia keskenään niin kauan, kun yritykset saavat itse päättää, mitä laskelmissa huomioidaan ja millaisia päästökertoimia siellä käytetään”, Rientamo muistuttaa.
Yritysten hiilijalanjälkeen liittyvät mittaukset tuloksineen ovat vielä niin tuore asia, että esimerkiksi Rientamo ei vielä osaa tarkalleen sanoa, mitä tietoja asiakkaat jatkossa tulevat aiheeseen liittyen kysymään.
”Olemme nyt tehneet ensimmäiset laskelmat ja saaneet rakennettua käyttöömme soveltuvan työkalun, josta on jatkossa helppo etsiä tarvittavia tietoja”, Rientamo summaa.